Jälkeläiset

	06.07.2021	kwpn	t.	Comber's Miss Maybelline	e. Afterglow	om. Kisatalli Comber
	01.05.2021	kwpn	o.	Clorindo v.d. Nevel	e. Sienna's Europa	om. Baffner Estate
	02.06.2022	kwpn	o.	Konstantine v.d. Nevel	e. Lyre of Faye	om. Johan Schmidt (VRL-14837)

Sukuselvitys

i. Phoenix
Isäori Phoenix on musta katseenkääntäjä, joka on kerännyt kehuja etenkin hienosta hyppytekniikastaan. Se syntyi ja kasvoi Alankomaissa täyteen potentiaaliinsa, joka saatiin taitavalla työllä ja koulutuksella suunnattua täysin esteisiin. Orille ominaista oli kisaradoilla myös nopeus, jonka ansiosta se saavutti paljon menestystä lyhyessä ajassa. Phoenixin kilpauran loppupuolella sen ongelmaksi kuitenkin muodostui haluttomuus hypätä, minkä takia ori päästettiin eläkkeelle muutamaa vuotta suunniteltua aikaisemmin. Se siirtyi jalostusorin hommiin ja oli melko suosittu valinta useamman vuoden ajan menestyksensä ja osittain myös hienon sukunsa ansiosta. Nykyään Phoenix viettää eläkettään rauhassa Alankomaiden maaseudulla.

ii. Hyperion CS
Isänisä Hyperion CS teki hienon ja menestyksekkään uran Euroopan estekentillä, joita se kierteli elämänsä aikana paljon maasta toiseen. Nuorempana Hyperion oli luonteeltaan hieman hankala pörhistelijä, jonka kanssa yhteistyö ei ollut aina itsestään selvää. Sen luonne tasoittui myöhemmin iän ja kokemuksen myötä, jota kertyi pitkältä uralta useiden arvokisavoittojen sekä huolellisesti suunnitellun treenin kautta. Ori jäi lopulta eläkkeelle ja siirtyi jalostuskäyttöön jännevammansa takia, joka haittasi sitä jo kilpauran loppupuolella.

ie. Sundance
Isänemä Sundance tunnettiin kotitallillaan diivana, mutta taitavana sellaisena. Ruunikko tamma osoitti suuren potentiaalinsa estekentille jo nuorena, minkä myötä se muutti syntymämaastaan Alankomaista Saksaan treenattavaksi. Sundancella oli valtava työmoraali, jonka ansiosta se oli nopea oppimaan persoonastaan huolimatta. Saksasta palattuaan tamma suuntasi kilpailuihin, joissa se kierteli ympäri Eurooppaa usean vuoden ajan menestystä haalien. Sundance menehtyi lopulta eläkepäivillään kaasuähkyyn jättäen perintönään useamman jälkeläisen, joiden suuntana olivat myös estekilpailut.

e. Primrose
Emätamma Primrosen hyväkäytöksisyys on osittain sen emän lempeän luonteen ansiota, mutta herkkyytensä se on perinyt isältään. Estekenttien helmenä paistatellut Primrose nousi arvokilpailuihin odotusten mukaisesti ja menestyi sukulaistensa tavoin, jotka olivat kukin kilpailleet ympäri Euroopan maita. Tamman ominaisuuksista eniten kiitosta keräsi loputon kuuliaisuus, jonka ansiosta se edistyi hyvin ja oli aina valmiina oppimaan lisää. Myös Rosena tunnettu ruunikko viettää nykyään eläkepäiviään syntymätilallaan Alankomaissa, missä se toimii kevyenä tätiratsuna ja siitostammana.

ei. OJ Oscar
Emänisä OJ Oscar oli reaktiivinen herkkis, mutta samalla myös ehdottoman taitava esteratsu, joka ei juuri haasteita pelännyt. Sen tavaramerkki oli mennä esteradoilla täysillä ja jättää sunnuntaiajelut sikseen, minkä vuoksi ori otti puomeja mukaansa toivottua useammin. Silti Oscar onnistui hyppäämään itsensä eurooppalaisen estemaailman huipulle ja paikkaamaan virhepisteitä muilla loistavilla ominaisuuksilla, joita se on periyttänyt myös jälkeläisilleen. Orin tähti sammui lopulta vaikean loukkaantumisen seurauksena.

ee. Sweet Cassia
Emänemä Sweet Cassia oli luonteeltaan hyvin tasainen ja yhteistyöhaluinen hevonen, joka tasoitti osaltaan hermoheikkoa OJ Oscaria. Luonteensa lisäksi Cassia oli kultainen myös esteillä, joita se ylitti varmalla tekniikalla puomeja hipomatta. Tamma oli toisinaan hieman hidas lämpenemään, mutta syttyessään sillä riitti kapasiteettia isoille esteradoille ja reilusti. Oman arvonsa tuntenut rouva siirtyi voitokkaan uransa jälkeen kilpailueläkkeelle tuottamaan tulevia estetähtiä, joiden myötä sen nimi ihmisrakkaana menestyjänä ei jäänyt unholaan.

sukuselvityksestä kiitos © vrl-14677

Kilpailumenestys

Varustekaappi ja hoito-ohjeet

Paris is the capital of France.

Päiväkirja ja valmennukset

28. heinäkuuta 2022: Päiväkirjamerkintä - treeni kentällä

Mustanruunikko Astrophel otti muutaman reippaamman raviaskeleen eteenpäin mikä valehtelematta pääsi yllättämään satulassa istuneen Jolandan, joka vaistomaisesti otti ohjastuntumaa paremmin haltuunsa. Alkuverryttely oli vasta kävelyvaiheessa, eikä nainen ollut osannut odottaa, että Astrophelilla olisi niin paljon menoviettiä. Yleensä oli totuttu, että ori oli yksi tallin hitaimmista tyypeistä. Normaalina päivänä se ei olisi hoppuillut minnekään, ellei keskellä kenttää ollut muutamaa kivaa estettä, joiden hyppäämisestä hevonen nautti edelleen kuin nuorena varsana konsanaan. Se oli sellainen piirre, josta myös mustahiuksinen ratsastaja piti ratsussaan.
”Soooh”, Jolanda toppuutteli oria, jonka pieni reippauspuuska taisi jäädä lyhyeksi vaiheeksi treenin alussa. Vauhti oli palannut takaisin rauhalliseksi, tempo sopivan tasaiseksi ja Jolanda saattoi jälleen antaa orille hieman enemmän ohjaa.

Ravi oli ollut sopivan letkeää ja Jolanda piti sitä helppona ratsastaa. Totta kai Astorin suurin murheenkyyni oli kylkien pieni jäykkyys, jonka jumppaamiseen nainen tykkäsi paneutua heti alusta alkaen kunnolla. Vaikka vauhti ja hyppy olivat kuinka esimerkillisesti kunnossa, ei sitä tosiasiaa voinut olla ottamatta huomioon, että myös käännösten olisi pitänyt olla dynaamisempia. Kuluneiden viikkojen aikana, kun ori oli saanut ottaa vapaata kisoista, Jolanda oli panostanut erityisen paljon käännösten ratsastamiseen. Hän oli laittanut Astorin tasapainoa ja venyvyyttä koetukselle ei vain yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Se oli tainnut tuottaa tulosta, jos oli uskominen tallin toisen esteratsastajan Levi De Blieckin puheisiin, joka myös ratsasti Astoria Jolandan tapaan vähän useammin.

Lopulta koko treeni oli ohitse tunnissa. Astor oli liikkunut laukassa vielä raviakin paremmin, eikä ympyrällä ratsastus muutaman kierroksen jälkeen tuntunut enää niin kovin toivottomalta. Selvähän se oli, että työtä oli vielä runsaasti edessä, mutta Jolanda kuvitteli, että pieni loma keskellä kiireistä kisakesää oli Astorin kohdalla paikallaan. Ori oli saanut latailla akkuja ja jumppailla rauhassa. Hypyt olivat sujuneet aina hyvin, vaikka tällä kertaa niitä ei otettukaan, mutta sileällä treenaaminen on aina ollut hieman hankalampaa. Loppujen lopuksi Jolanda oli saanut lopettaa orin ratsastamisen hyvin mielin. Hän antoi vauhdin laskeuduttua käyntiin orille lisää ohjaa ja taputti sitä kaulalle kiitokseksi hyvin menneestä treenistä.

310 sanaa